Teemanäyttely 2015

Jorma Juselius Suomen Harmonikkamuseon teemana

Harmonikkamuseon teemana on tänä vuonna

Jorma Juselius - Eturivin tanssimuusikko.

Julkistaminen tapahtui 3.6.2015. Saimme ammattitoimittajan tekemän tekstin ja kuvan tilaisuudesta. Ohessa artikkeli, jonka on laatinut Kyösti Piippo. Hän toimii nykyisin freelancer -toimittajana ja muusikkkona. Piippo on ollut mm. paikallislehden pitkäaikainen päätoimittaja ja hän on hoitanut myös tätä Suomen Harmonikkamuseoyhdistystä puheenjohtajana. Tähän artikkeliin on hyvin tiivistetty julkistamistilaisuuden anti teemavuoden taiteilijasta.

Tanssimuusikko ja musiikin sanansaattaja:

Otsikon arvioinnit kuvaavat hyvin harmonikkatiteilija Jorma Juseliusta. Hän ei noussut mielellään konsertti- eikä kilpalavoille, vaan piti itseään nimenomaan tanssimuuusikkona. Musiikin sanansaattajaksi hänet nimitti radion toimittaja Veikko Annala, koska Juselius soitti säntillisesti nuottien mukaan.

Juselius muutti v. 1943 Helsingin Kalliosta Mäntsälään, mikä olikin jossakin vaiheessa oikea harmonikkamusiikin kehto - paikkakunnalla kun vaikuttivat Juseliuksen lisäksi herrat Matti Viljanen ja Taito Vainio. Ensimmäisen levynsä Juselius teki duettona Matti Viljasen kanssa vuonna 1955. Juselius opiskeli vuosina 1943 – 1944 Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa, koska harmonikka ei kelvannut tuolloin opiskeltavaksi soittimeksi. 

Mäntsälässä asuva Jorma Juseliuksen poika Rauli Juselius muistaa, että isä saattoi olla viikkokaupalla poissa kotoaan mm. Dallape -orkesterin pitkillä Lapin kiertueilla. Myöhemmin oman orkesterin kanssa keikkojen määrä vakiintui 80:een vuositasolla ja isä tuli kaukaakin kotiin keikan jälkeen.

-      Silloin äidillä ja minulla oli seuraavana päivänä huopatossu -päivä, kun isä nukkui.  

Juseliuksen oli orkesterissaan aina nimekkäitä soittajia; nimet Pauli Granfelt, Alvi Palho ja Tage Manninen ovat tuttuja nimiä vanhan tanssimusiikin ystäville. Orkesterin solisteina lauloivat mm. Henry Theel, Matti Jurva, Tauno Palo, Matti Louhivuori ja Metro-tytöt ja Erkki Junkkarinen. Tanssimuusikon uran lisäksi Juselius toimi studiomuusikkona sadoissa tähtilaulajien levytyksissä ja teki myös paljon sovituksia muille soittajille.

Rauli Juselius kertoo isänsä harjoitelleen säännöllisesti päivittäin. Välillä mentiin kalaan, sillä sillä se oli Juseliuksen yksi lempiharrastus.

-      Istuin lattialla ja kuuntelin kun isä harjoitteli. Päivittäinen treenaus saattoi kestää 5 – 7 tuntia.  

Rauli Juselius muistaa muutamia hauskoja yksityiskohtia isänsä soittajauralta. Kun tehtiin elokuvaa Vili Vesterisestä, harmonikan ääni tuli monasti Juseliuksen soittimesta, sillä Vilin kunto alkoi heiketä nopeasti elokuvaa tehtäessä.  Kerran tarvittiin Kaustisille orkesteri, mikä pystyisi soittamaan tangoja kuusi tuntia – valinta oli Jorma Juseliuksen orkesteri! Tangot ja valssit olivatkin Juseliuksen erikoisalaa ja sitä todistaa kultalevy puhtaasti instrumenttimusiikkia sisältävästä kokoelmasta ”Häävalssi”, mikä ilmestyi vuonna 1977.

-      Viimeisen kerran isä tarttui tosimielellä harmonikkaan v. 1985 erään tuttavan juhlissa. Pieniä yrityksiä oli myöhemminkin, mutta sairaus esti soittamisen, kertoo Rauli Juselius. 

Suomen Harmonikkamuseon Jorma Juselius -näyttely sisältää mestarin soittimia, levyjä, nuotituksia ja julisteita. Myös se kultalevy on näytillä museon tiloissa. Rauli Juselius kokosi harmonikkamuseon näyttelyesineistön ensimmäisen kerran isänsä hautajaisiin vuonna 2013. KP

 Tauno Ylönen ja Rauli Juselius ihailevat Jorma Juseliuksen soittimia museossa. (Kuva: Kyösti Piippo)

Lisätietoja Jorma Juseliuksen muusikkourasta teemaesitteestämme 2015.